3 min read
Vinkit varavoimajärjestelmän ylläpitoon kriittisissä sähköverkoissa
1. Dieselkoneikko on varavoimajärjestelmän ydin
Sähkökatkoihin tyypillisesti varauduaan varavoimakoneella muun muassa sähkönjakeluyhtiöissä, teollisuudessa, liikenteessä, datakeskuksissa, sairaaloissa, kauppakeskuksissa ja laajoissa asuinkokonaisuuksissa. Moni valitsee ratkaisuksi dieselkoneikon avokoneena, koteloituna canopy-koneena tai konttiin asennettuna.
Viime vuosien trendinä ovat olleet yhä enemmän konttiratkaisut, koska ne saadaan paikalle valmiiksi testattuina kokonaisuuksina, ne ovat nopeita kytkeä ja ottaa käyttöön, eivätkä vie tilaa rakennuksista. Tehon voi valita 30 kVA:n ja 3000 kVA:n väliltä.
Hitachi Energyn asiantuntijat tukevat dieselkoneikon ja koko varavoimajärjestelmän hankintaa tarjoamalla tilannekuvan lähtötilanteesta ja jatkamalla tarpeen mukaan mitoituksiin ja uuden järjestelmän suunnitteluun. Tukea on saatavilla myös kun automatiikka on uudistettava nykypäivän vaatimuksia vastaavaksi.
2. Varavoima vaatii ylläpitoa käyttämättömänäkin
Varavoimajärjestelmän on toimittava luotettavasti juuri sillä hetkellä, kun sitä tarvitaan. Varavoimakoneen on käynnistyttävä, kun sähköt katkeavat joko suunnitellusti tai yllättäen, ja ohjausten ja kytkentöjen on toimittava suunnitellusti. Tätä kaikkea tulee testata säännöllisesti. Olennaista on myös huoltaa laitteita, vaikkei niitä käytettäisikään.
Ennakoivan kunnossapidon koekäyttöineen voi myös ulkoistaa kokonaan tai osin riippumatta siitä, miltä valmistajilta laitteet ovat peräisin. Hitachi Energy mittaa ja tutkii laitteiden kunnon sekä huoltaa ja uusii niitä sovitusti. Yhtiö tarjoaa myös käytönjohto- ja päivystyspalveluja 24/7.
3. Tutkitaan ja testataan – ja tarvittaessa vaihdetaan
Dieselkoneikon öljyt ja kaikki suodattimet vaihdetaan tyypillisesti kahden vuoden välein. Suodattimet tarkistetaan lisäksi vuosittain vuotojen ja vikojen varalta. Vuosittain analysoidaan myös jäähdytysneste, jonka vaihtoväli on tyypillisesti noin viisi vuotta. Lisäksi käydään visuaalisesti läpi polttoaine- ja jäähdytysnesteputkistot, toimilaitteet, apulaitteet, kiinnityspisteet sekä vaimentimet.
Myös akusto tutkitaan visuaalisesti sekä testataan latauksen toimivuus ja akuston kapasiteetti. Akusto on tyypillisesti ensimmäinen vikaantuva kohde, joka estää varavoimakoneen käynnistymisen.
Olennainen osa kunnossapitoa on automatiikan ja koko järjestelmän testaaminen. On hyvä testata näytöt, polttoainepumppujen ohjaukset, hälytysten indikointi ja jälleenannot, esilämmitys sekä tulo- ja poistoilmapellit. Lopuksi tehdään koko järjestelmän käynnistys- ja katkokokeet sekä mahdollisuuksien mukaan myös huipunajokoe sekä vikasimulointeja.
On myös tärkeää varmistaa, että varavoimakoneelle varattu konetila on kunnossa, eikä sitä käytetä varastona.
4. Tärkeä valinta – onko aika kunnostaa vai uudistaa?
Ennakoiva kunnossapito antaa varavoimajärjestelmälle lisävuosia, mutta jossain vaiheessa laitteisto on uusittava. Ominaisuudet eivät ehkä vastaa enää vaatimuksia, oli kyse sitten tehosta, ohjauksista tai hälytyksistä. Myös laitteiden osien ja tuotetuen saatavuus on saattanut tulla haastavaksi tai loppunut kokonaan. Myös laitteiden vikaantuessa on syytä miettiä, onko kannattavampaa uusia koko laitteisto.
Hyvin huolletut ja vähän käytetyt varavoimakoneet ovat usein mekaanisesti hyvässä kunnossa, mutta automatiikka vaatii uudistamista. Se voidaan toteuttaa uusimalla koneikon ohjauskomponentit olemassa olevaan ohjauskeskukseen.Usein suositeltavampaa on kuitenkin uusia koko ohjauskeskus katkaisijoineen. Liityntäpisteet ja mitat voidaan huomioida uuden keskuksen suunnittelussa. Näin voidaan hyödyntää olemassa olevaa kaapelointia ja säästää työmaa-aikaa. Keskus voidaan tehdä valmiiksi tehtaalla ja vaihtaa sujuvasti vanhan keskuksen tilalle.