Viisi näkökulmaa salamasuojaukseen

1. Salamasuojauksen valinta

Salamasuojausjärjestelmän valinnassa ja mitoituksessa on alkuun syytä tehdä riskiarviointi ja miettiä, mitä yksi salamanisku pahimmillaan aiheuttaa ja mitä se maksaa. Rakennusten ulkoiseen salamasuojaukseen on olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Passiivisessa salamasuojauksessa vaihtoehtoina löytyy muun muassa katolle asennettavia verkkoja ja passiivisia mastoja sekä ukkosköysiä, jotka voidaan asentaa rakennuksen yläpuolelle rakenteisiin koskematta. Yhä useampi valitsee kuitenkin kriittisiin kohteisiin aktiivisen salamamaston. Se tarjoaa laajemman suoja-alueen, joka voidaan mallintaa mallinnusohjelmalla, pohjaksi riittää esimerkiksi kaksiulotteinen yleiskaava tai vesikattokuva. Hitachi Energy tarjoaa salamasuojauksen valintaan ja mitoitukseen järjestelmäsuunnittelua ja suojausalueen mallinnuspalveluja.

2. Salamasuojauksen suoja-alue

Salamavirta hakee aina parhaan, siis vastukseltaan pienimmän reitin maihin. Hallittu pienivastuksinen reitti maihin voidaan mahdollistaa esimerkiksi suojeltavaa kohdetta korkeammalle kohoavalla erillisellä mastolla, sekä vahvalla maadoituksella, joiden avulla salamavirta voidaan johtaa hallitusti ja turvallisesti maahan. Salaman purkausreitti mastoon muodostuu varmemmin, jos mastoon lisätään vastapurkauskanavaa aktiivisesti vahvistava salamasieppari. Salamaniskun vastapurkauskanavan muodostumisnopeuden ansiosta aktiivinen salamasuojausjärjestelmä tarjoaa merkittävästi suuremman suoja-alueen kuin passiivinen järjestelmä. Esimerkiksi yksi viisi metriä suojattavan kohteen yläpuolelle ulottuva aktiivinen masto voi suojata ympäröivää aluetta jopa sadan metrin säteellä. Passiivisia mastoja tarvittaisiin useita vastaavan alueen suojaamiseen useita.

Salamasuojausjärjestelmän toteutuksessa keskeisessä roolissa on myös vahva maadoitus, jotta salamavirta saadaan purettua haluttua reittiä pitkin maahan. Salamasuojauksen maadoituskenttä voidaan toteuttaa usealla eri tavalla, esimerkiksi erillisillä peruskallioon ankkuroitavilla maadoitusverkoilla tai pieniresistanssiseen kuten esimerkiksi saviseen maaperään toteutettavilla pystymaadoitusryhmillä. Salamasuojajärjestelmän maadoituksen toteutuksessa olennaista on se että salamasuojauksen maadoituskentät liitetään suoraan salamasuojausjärjestelmän alastulojohteeseen, jotta maadoitusvastus saadaan pidettyä mahdollisimman pienenä. Pienen maadoitusvastuksen lisäksi on olennaista tehdään liitäntä muuhun potentiaalintasaukseen, jotta maadoituksen potentiaali pysyy samana koko potentiaalintasausjärjestelmässä.

3. Salamasuojauksen kustannustehokkuus

Jotta suojauksesta tulisi riittävä, etenkin suurissa kohteissa passiivisia mastoja, verkkoja tai köysiä on asennettava runsaasti. Aktiivinen salamasuojausratkaisu puolestaan kattaa suuren alueen, ja siksi sen voi asentaa tarpeen mukaan myös erilleen kiinteistöstä. Se tulee useissa kohteissa merkittävästi edullisemmaksi kuin perinteinen salamasuojausjärjestelmä.

4. Salamasuojauksen luotettavuus

Vastapurkausmenetelmään perustuvaa aktiivista salamasuojausjärjestelmää on tutkittu paljon, ja sen on todettu antavan varman suojan salamaniskuja vastaan monenlaisille kohteille. Salamasuojauksen toiminta kannattaa varmistaa järjestelmän elinkaaren eri vaiheissa. Hitachi Energy tarjoaa salamasuojausjärjestelmän varmatoimisuuden varmistamiseksi palveluita niin asennuksen ajalle, kuin myös elinkaaren eri vaiheisiin.

5. Sisäinen salamasuojausjärjestelmä

Ulkoisella salamasuojauksella suora salamanisku saadaan johdettua hallitusti maahan. Ulkoisen järjestelmän lisäksi tulee aina asentaa myös sisäinen salamasuojausjärjestelmä. Tyypillisesti sisäinen salamasuojaus toteutetaan ylijännitesuojauksella. Sen tarkoituksena on estää ylijännitteen johtuminen sähköjärjestelmässä ja sitä kautta suojata sähköjärjestelmään liitettyjä kulutuskojeita.. Lisäksi sisäinen järjestelmä suojaa ylijännitteiltä, jotka tulevat vastakkaisesta suunnasta esimerkiksi maadoituksen tai sähköverkon kautta.